Solahtaako elämä läpi sukkapuikkojen?
Monia villasukkaa olen tehnyt. Niiden kutominen onnistuu lähes silmät kiinni. Melkein paras tapa viettää vapaa-aikaa on kutoa sukkaa ja katsella hyvää tv-sarjaa. Rentoutua. J otta elämä ei solahtaisi läpi sukkapuikkojen, pitää välillä nostaa vaikeusastetta, ja siksipä olen tutustunut kirjoneuleisiin. Se ei olekaan ihan "aivot narikkaan" -osastoa. Ohjetta on seurattava skarppina, jotta pysyy oikealla kerroksella, oikeassa kohdassa. Sukasta on simppeli aloittaa, sillä työ valmistuu joutuisasti. Suljettuna neuleena sukkapuikoilla tehty kirjoneulekuvio on mainio tapa aloittaa kirjoneuleiden kanssa työskentely. Menee hetki ennen kuin langan kuljettaminen työssä sujuu ongelmitta. Kissat ovat mun suosikkeja. Leikkivät lankakerällä ja päätyvät sukiksi. Ketuilta puuttuu korvat :( Ja sitten menin ja kokeilin silmukoiden jäljittelyä. Ei taida olla ihan mun juttu! Vaatii vielä ihan älyttömästi harjoittelua, jotta toimisi. Kuvakollaasin ylärivin vasemmalla ol