Pohdintaa ja pussukoita

Olen havainnut, että tekemiseni muuttuu helposti pirtaleiseksi vaikka kuinka koitan keskittyä vain yhteen asiaan. Vuosi sitten tavoitteenani oli hylätä kaikki muut harrastukset, keskittyä vain yhteen: käsitöihin. Nerokkaan ajatuskuvion takana oli se, että keskittymällä vain yhteen harrastukseen, voin maksimoida vapaa-ajan niin, ettei se tunnu kiireiseltä tai suorittamiselta. Minulla oli siis kaikki (vapaa-)aika maailmassa varattuna vain ja ainoastaan käsitöihin. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Olen tässä nyt huomannut, että kun keskityn vain tähän yhteen harrastukseen, tämäkin fragmentoituu uusiksi osiksi, moniksi palasiksi. Ensin vain kudoin, ja vähän virkkasinkin. Sitten otin mukaan somen ja jälleen varsinaisiin käsitöihin oli vähemmän aikaa. Halusin tehdä myös muita askarteluja ja ompelukonejuttuja. Nyt on sitten jo kauppaleikkikin käynnissä Etsyssä! Jälleen huomaan olevani harrastuksen parissa, jonka eri osat, pienet palaset, jokainen niistä tahoillaan, vaativat kaiken vapaa-aikani. Tämä harrastus täyttää kaiken! Tunkeutuu kaikkien aikapoimujen väliin, raivaa tilaa itselleen. Olen välillä melko kaukana siitä mitä alun perin ajattelin käsitöiden rauhoittavasta ja rentouttavasta kiireettömyydestä.  Sääli vain ettei päivässä ole tarpeeksi tunteja, että ehtisi tehdä kaikki ne kokeilut ja jutut, jotka haluaisin tehdä. Kiireellä tai ilman, minulla on kivaa! Tuntuu siltä, että välillä elän ihan täydellistä elämää.

Uusilla poluillani olen todellakin aloittanut myös hommat ompelukoneella. Olen aina halunnut tehdä tällaisia pussukoita. Koska olen sisimmässäni synkkä goottityttö, niin kangaskaupasta toki tarttui mukaan goottiromantiikkaan sopivia kuoseja. Nämä ovat extrapitkiä eli noin 20 cm, jotta pussukkaan mahtuisi kivoja juttuja. Useimmat näkemäni pussukat ovat aivan liian pieniä. Netistä löytää helposti laukkuohjeita. Minä sain inspiraation ja ohjeet näihin laukkuihin Punatukka ja kaksi karhua -blogista.